- Riittävä elvytys on avain kasvuun Covid-pandemian jälkeen
- EU on jäämässä jälkeen elvytyksessä jälkeen verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin
- Suomi menestyy vain, jos EU ja euroalue menestyvät: kyse on sijoituksesta oman talousalueemme ja rahaliittomme eteen
- Italia, Espanja, Kreikka ovat sitoutumassa uudistuksiin osana pakettia
- Euroopan kilpailukyvyn kasvu vahvistaa euroa ja EU:ta
- Suomella on varaa elvyttää riittävästi omasta budjetistaan, tästä lisää nyt tiukille vuosille
- Covid iski kovempaa etelään, ja esimerkiksi Italiassa on ollut 123 000 kuolemaa, ja tarve myös elvytykselle suurempi
- Etelä pyysi hädän hetkellä apua, luottamus pohjoiseen ja EU:hun oli uhattuna
- EU:n yhtenäisyys ja jäsenmaiden välinen luottamus on Suomen poliittinen prioriteetti
- Naton ulkopuolella oleva Suomi on itse ajanut EU:lle avunantolauseketta
- Suomen jääminen EU-ytimen ulkopuolelle olisi riski
- Suomen hintalappu elvytysvälineestä ei ole pieni (n. 0,18% BKTL:sta), mutta kokonaishyödyt sen arvoiset. Eli 0,18 prosenttia maksamme nettona, kun lasketaan arvio saamastamme avustuksista nyt parin vuoden aikana ja maksuista, joita kerätään 30 vuoden aikana.
- 8 jäsenmaan BKTL-osuus Suomea korkeampi: Luxemburg, Itävalta, Ruotsi, Belgia, Irlanti, Alankomaat, Tanska, Saksa
- Mukana on Suomen tavoiteita: muun muassa oikeusvaltioperiaate, ilmastoehdollisuus ja enimmäisvastuut
- Kyse kertaluontoisesta paketista, jolla vastataan syvään, poikkeukselliseen kriisiin!
